Orionin tähdistön tähtien linjaukset Aurinkoon, Merkuriukseen ja Venukseen alkoivat puhutella minua perjantaina 14.6.2024. Aloin tutkimaan tarkemmin mitä Universumissa nyt on meneillään. Aurinkoa lähimpänä kiertävät Merkurius ja Venus ovat Kaksosten loppuasteilla yhtymässä Aurinkoon noin 3 asteen päässä toisistaan nyt viikonlopusta tuonne kesäpäivän seisaukseen 20.6.2024 asti.

Orionin tähdistöön liittyy lukuisia myyttejä varmaan kaikista ihmiskunnan sivilisaatioista kautta aikain. Alla jälleen lainaus mainiosta sivustosta contellationsofwords.com:

”Orionilla oli useita arvonimiä, jotka merkitsivät sanaa ”jättiläinen”: Juutalaiset kutsuivat Orionia Gibboriksi, jättiläiseksi. ”Syyrialaiset tunsivat Orionin Gabbarana; arabialaiset Al Jabbarina, molemmat merkitsevät ”jättiläistä”, Gigas, jättiläinen, kreikkalainen nimitys Orionille Ptolemaioksen mukaan – ja latinalaisina aikoina toisinaan Gigas; arabialainen sana muuttui vähitellen Algebraksi (etuliite al- tarkoittaa ’määräistä artikkelia), Algebaroksi ja erityisesti runoudessa Algebariksi, jonka Chilmead nimesi Algibbar’iksi (Al Gibbar, ’jättiläinen’)”. Sanamme jättiläinen ja jättimäinen, ja sana giga– (etuliite tarkoittaa miljardia) tulevat latinan sanasta gagas, kreikan gigas. Orionia kutsutaan ”maassa syntyneeksi”, koska  tarinan mukaan jumalat Zeus, Hermes ja Poseidon virtsasivat härän nahkaan ja hautasivat sen maahan. Kreikkalaisessa mytologiassa gigantit olivat (runoilija Hesiodoksen mukaan) Uranoksen ja Gaean (taivas ja maa) lapsia. ’jättiläisen’ etuliitteen gi- uskotaan tulevan Gaiasta tai Gaeasta, joka tarkoittaa maata, Gaea-antis”

Tulkinnasta voi löytää taas monia tasoja. Jos katsoo karttaa Galaktisen astrologian näkökulmasta ja pohtii kuinka suuri merkitys Orionin miljoonien tai ehkä miljardien vuosien takainen sotainen historia ja Orionilaisten vaikutus Maan asuttamisessa vieläkin elää meissä DNA-tasolla ja/tai sielun vaiheiden tasolla, kartta kuvaa mielestäni vahvasti sitä, että tässä hetkessä me työstämme hyvin syvätasolla meidän varjokerrostumiamme. Tämän hetken Maapallolla vastakkainasettelun juuret lienevät syvällä Orionissa. Kartan BML:n ja Neptunuksen oppositiot keskenään ja neliöt Orionin tähdistöön kertovat juuri tästä, neliöt haastavat meitä, ehkäpä ihan raapivat sisältä tutkimaan syvältä mahdollisesti kumpuaviin kummallisiin uniin tai tuntemuksiin.

Orion on paikka, jossa maskuliininen ja feminiininen tietoisuus lopulta integroituivat yhteen ikuisuuksia kestäneiden polariteettisotien jälkeen. Tässä tähdistössä asuvien olentojen täytyi kokea molemmat ääripäät ennen kuin integraatio oli mahdollista. Negatiivisuus kasvoi, kunnes monet sielut halusivat poistua Orionin tähdistön inkarnaatiosyklistä. Mutta he eivät voineet tehdä sitä, koska Orionin valtakunnalla oli heihin kohdistuva määräysvalta. Sitten jotkut olennot Orion-ryhmästä löysivät portaalin ulottuvuuksien väliseen matkustamiseen.

Tuolloin nouseva sivilisaatio Maaplaneetalla tarjosi näille sieluille mahdollisuuden paeta Orionin kynsistä ja astua inkarnaatiokiertoon maan päällä. Siitä se ajatus sitten lähti…

Kalevala ja Orion

Kalevalan mytologia jälleen nousi keskiöön tämän hetken kartalle. Orionin vyö, jota kalevalaisessa kontekstissa kutsutaan Väinämöisen miekaksi, ohjasi minua katsomaan Kalevalan asteroidien sijaintia tämän hetken kartalla. Sieltähän se Väinö asteroidi, joka siis viittaa Väinämöiseen löytyi keskeltä Auringon, Merkuriuksen ja Venuksen yhtymää. Tulkitsen sen sijainnin viittaavan vahvasti siihen, että ”Väinämöisen paluu” olisi meillä tässä käsillä. Täältä Kosmisen Hattaran youtube kanavalta voi käydä katsomassa videon Kalevalan avaimet, jossa lisää Kalevalan yhteyksistä tähän aikaan.

”Annapas ajan kulua,
Päivän mennä, toisen tulla,
Taas minua tarvitahan,
Katsotahan, kaivatahan,
Uuen sammon saattajaksi,
Uuen soiton suoriaksi,
Uun kuun kulettajaksi,
Uuen päivän päästäjäksi,
Kun ei kuuta, aurinkoa,
eikä ilmaista iloa.”

Kalevala 50. runo, maalaus Akseli Gallen-Gallela 1895, Public Domain

Varda, tuo Tolkienin kirjojen Valarin jumalatar, tähtien luoja, asettuu myös osuvasti kartalle vastapäätä Orionin yhtymää yhdessä Galaktisen keskuksen kanssa. Mielenkiintoista vuoropuhelua Kalevalan ja Tolkienin hahmot käyvät taivaalla, ikään kuin jatkaen Tolkienin kiinnostusta Kalevalaan ja sen käyttämistä pohjana keksimälleen kielelle. Jotain kieltä nämä karttasijainnit meille nyt kertovat.

Meidän tulevaisuutemme avaimet löytyvät jossain määrin menneisyyden kautta. Nyt on aika jolloin joka suunnasta tuntuu tulvivan tietoa ”salatusta” historiasta, joko kanavoituna tietona, ihmisten omina esiin nousseina muistoina tai uusina arkeologisina löytöinä tai uudenlaisen tutkimisen kautta. Ja tieto leviää hetkessä ympäri maailmaa, joten ne joilla on korvat voivat kartuttaa tietämystään. Tietoa tulvii astrologiasta riippumatta, mutta astrologian avulla voimme nähdä yhteydet ja ikään kuin kiinnittää ne tähän aikaan.

Emme varmasti koskaan saa tietää koko totuutta ja näistä erinäisistä mytologian tarinan palasista ei ehkä muodostu täysin koherenttia kokonaiskuvaa, mutta ehkäpä se onkin riittävää. Käsittääkseni nämä asiat nousevat nyt pintaan ainoastaan siitä syystä, että voimme päästää niistä irti eikä siksi että voisimme alkaa identifioimaan itseämme johonkin menneen ajan myyttiin. Jos jokin historian pätkä alkaa sinua kutsumaan, sitä kannattaa seurata, sillä on todennäköisesti jotakin kerrottavaa sinulle – ennenkuin voit sen pyyhkäistä pois mielestäsi. Olemme mahdollisesti matkalla kohti tabula rasaa – tyhjää taulua.

Marsin ja Pluton neliö on jo onneksi erkaantunut eli Mars on kiiruhtanut matkoihinsa kun taas Pluto pakittaa tässä kohtaa viimeisen kerran hetkeksi takaisin Kauriin puolelle. Pluton lokakuulle jatkuva pakitus ja palaaminen Kauriiseen saattaa tuoda meille ehkä jotain viimeistä tutkailukierrosta ennen kuin kunnolla aloitetaan Vesimiehen energioiden uudistava aika.

Orionin yhtymässä on mukana myös Orion Nebula, portaali ja uusia tähtiä tuottava tähtitehdas ja toisaalla Vertexiin on yhtymässä Lyran Nebula, joka toimii myös portaalina. Eli kyllä taas epäilemättä energiat viuhuu läpi Universumin. Tämä kartan pähkäily sai minut piirtämään lauantaisella pyörälenkillä tämmöistä kuviota. Alla luonnos ja tietokoneversio samasta mielikuvasta.

Kyllä tässä kesäpäivän seisauksen alla on ilmoilla jotenkin hyvin tiiviit ja entisestään tiivistyvät fibat. Nautitaan keskikesän juhlasta kuitenkin rennoin ottein. Voi ottaa vaikka suuntiman kohti Pohjantähteä (Ursa Minor-Polaris), taivaan kantta, se on torstaina 20.6.2024 vuosittaisessa yhtymässään Auringon kanssa. Pohjannaula eli pohjantähti on suomalaisessa mytologiassa taivaan tukipilarin kiinnike, jonka ympäri taivaankansi kiertää.